Good evening. Tänään esittelen kaksi lempiohjelmaani, Pokémonin ja Digimonin, sekä tyhjänpäiväisen Kaapon.
Pokémon

Pokémonia katsoin todella paljon pienenä. Se on yksinkertaisesti legendaarinen sarja, Pokémonin keksijä on taatusti ollut viisas mies. Hauska TV-ohjelma, jossa seikkailee hienoja Pokémon-olentoja, wau! Lisäksi niitä Pokémoneja pystyi oikeastikin keräilemään korttien ja lelujen muodossa! Kaikki kerätään, kaikki kerätään! Korttien keräilemisestä ja niiden vaihtelemisesta olin tosi innostunut. Omistan edelleen sen hienon korttikokoelmani, joka sisältää mm. yhdeksän Charmanderia, Scytherin, Tentacruelin ja Dark Porygon 2:n, jou. Kaupasta pystyi ostamaan myös Poké-palloja, joiden sisällä oli yksi Pokémon-lelu sekä ihanan tuoksuista vaaleanpunaista Pokémon-purkkaa, mmm. Poké-palloja pystyi hyödyntämään Pokémon-leikeissämme, jotka muuten olivat tosi kivoja. Olinko muuten ainoa, joka askarteli Pokémon-kortteja itse?
Tunnustaudun Pokémon-sukupolven lapseksi, vaikka kovinkaan monet ikätoverini eivät sitä tee. :-D Pokepokepokemon.
Digimon
Jos joku kehtaa väittää, että Digimon on Pokémonin halpa kopio, hän on väärässä! Digimon on ihan omanlaisensa sarja ja mielestäni jopa parempi kuin Pokémon. Digimonin juoni lyhyesti sanottuna on, että joukko lapsia yrittää pelastaa maailman Digimon-kumppaniensa kanssa.
Täytyy myöntää, että olen vieläkin Digimon-fani. Olen tykännyt ihan älyttömän paljon Digimonista niin kauan kuin muistan. Siinä on niin kaunis idea, mahtava juoni, hieno piirtotyyli ja soundtrack sekä upeat hahmot. Puhun nyt siis vain ensimmäisestä ja toisesta tuotantokaudesta, Digimon on aivan pilalla niissä uudemmissa tuotantokausissa (tai no, Tamersissa on sentään ihan kiva alkumusiikki.)
En oikeastaan edes muista ensimmäisestä tuotantokaudesta melkein mitään, koska olin silloin niin pieni (3-4 v.), kun se tuli. Sen takia toinen tuotantokausi on minulle vähän rakkaampi. Siinä lempihahmoni olivat Ken Ichijouji, Wormmon ja Mummymon.
Yksi huono puoli on Digimonin ensimmäisessä kaudessa on sen surullisen huono suomidubbi. Onneksi niissä myöhemmissä jaksoissa ei ole Agapion dubbauksia. Ne Agapion tyypit eivät nimittäin osanneet yhtään mitään.
Joka kerta, kun kuulen noita ensimmäisten tuotantokausien kappaleita, olen ihan kananlihalla. Niin paljon muistoja... :B
Kaapo on nelivuotias poika, jota ääninäyttelee kuitenkin nainen (ja vielä se sama nainen, joka esitti Pikkuponien Tilkkua.) Kaapo on touhukas sekä oppimaan innokas ja hänellä on paljon uutta ja tärkeää tehtävää. Välillä Kaapon on vaikea varttua, mutta Kaapo muistaa myös iloita.
Täytyy myöntää, että olen vieläkin Digimon-fani. Olen tykännyt ihan älyttömän paljon Digimonista niin kauan kuin muistan. Siinä on niin kaunis idea, mahtava juoni, hieno piirtotyyli ja soundtrack sekä upeat hahmot. Puhun nyt siis vain ensimmäisestä ja toisesta tuotantokaudesta, Digimon on aivan pilalla niissä uudemmissa tuotantokausissa (tai no, Tamersissa on sentään ihan kiva alkumusiikki.)
En oikeastaan edes muista ensimmäisestä tuotantokaudesta melkein mitään, koska olin silloin niin pieni (3-4 v.), kun se tuli. Sen takia toinen tuotantokausi on minulle vähän rakkaampi. Siinä lempihahmoni olivat Ken Ichijouji, Wormmon ja Mummymon.
Yksi huono puoli on Digimonin ensimmäisessä kaudessa on sen surullisen huono suomidubbi. Onneksi niissä myöhemmissä jaksoissa ei ole Agapion dubbauksia. Ne Agapion tyypit eivät nimittäin osanneet yhtään mitään.
Kaapo
![]() |
"Sain nimen hauskimman: Kaapo." No et muuten saanut! |
Kaapo on harmiton ja vammainen ohjelma. Siinä on ruma piirtotyyli, kaikki on värikästä ja ihmisten hymyt ovat vinoja.
(I do not own the pictures that I used in this blog post.)
Ja jos/kun teitä ihmetyttää, miksi Kaapo on kalju, lukekaa tämä. Ja ei, Kaapo ei ole syöpäpotilas.
Olen itsekin miettinyt miksi Kaapo on kalju.;)
VastaaPoistaSe on yleistä. :)
Poista